Kuten odotettua, presidentti Trumpin hallinto jätti YK:lle eilen ilmoituksen, jonka myötä virallinen prosessi Yhdysvaltojen irrottamiseksi Pariisin sopimuksesta voi alkaa. Prosessi kestää vuoden, jolloin maa irtautuisi sopimuksesta 4. joulukuuta vuonna 2020, eli Yhdysvaltojen presidentinvaaleja seuraavana päivänä. Mitä tämä tarkoittaa?

1. Pariisin sopimus on ja pysyy

Yhdysvallat on yksi maailman suurimmista päästäjistä, joten sen toimilla on väliä. Pariisin sopimus ei kuitenkaan kaadu yhden maan irtautumiseen. Muut osapuolet – Kiina ja EU etunenässä – ovat toistuvasti korostaneet, että ne seisovat sopimuksen takana ja että työ päästöjen vähentämiseksi jatkuu. Mikään ei myöskään estä Yhdysvaltoja palaamasta sopimukseen vaikka saman tien, jos esimerkiksi presidentinvaalien jälkeen mieli muuttuu. Kuukauden viiveellä maa olisi taas mukana.

2. Trump ulkona – enemmistö yhdysvaltalaisista ei

Trump teki pian valintansa jälkeen selväksi, että hän tulisi jarruttamaan ilmastotoimia kaikin keinoin. Tämä synnytti maassa ennennäkemättömän yhtenäisen vastareaktion, johon liittyi osavaltioita, kaupunkeja, yliopistoja, yrityksiä, kirkkoja, kansalaisjärjestöjä ja muita. Nyt We Are Still In -koalitio ja muut ilmastoyhteistyöt kattavat jo 70 % Yhdysvaltojen BKT:sta ja lähes 65 % väestöstä. Niiden yhteenlasketuilla toimilla maa on saavuttamassa kaksi kolmasosaa Pariisin ilmastokokouksessa lupaamistaan päästövähennyksistä vuoteen 2025 mennessä, vaikka ei olisikaan sopimuksessa virallisesti mukana – ja potentiaalia on tietysti enempäänkin.

 

 

3. Trumpin päätöksestä kärsivät amerikkalaiset itse

Ilmastokriisi uhkaa myös amerikkalaisia – oli maa mukana ilmastosopimuksessa tai ei. Moni amerikkalainen elää jo nyt ilmastonmuutoksen seurausten keskellä. Esimerkiksi Kalifornian maastopalot, jotka raivoavat parhaillaan, ovat laajentuneet ilmaston lämpenemisen seurauksena ja tulevat pahenemaan entisestään. Päätöksellä Trump ampuu siis omaan jalkaan.

4. Trumpin sooloilu vauhdittanee ilmastokriisin nousua vaalikysymykseksi

Yhdysvaltojen presidentinvaalit järjestetään siis vuoden päästä, 3. marraskuuta, ja kampanjointi puolueiden presidenttiehdokkuuksista on täydessä vauhdissa. Jo nyt ilmassa on merkkejä siitä, että ilmasto olisi nousemassa yhdeksi vaalien tärkeistä kysymyksistä ja Trumpin omavaltainen irrottautuminen Pariisin sopimuksesta antanee tälle lisävauhtia.

 

5. Puhtaan energian läpimurto jatkuu – halusi Trump sitä tai ei

Trump lupasi hiiliteollisuudelle työpaikkoja ja uutta, kukoistavaa tulevaisuutta. Toisin kävi. Kampanjointi hiilivoimaloiden sulkemiseksi jatkui, uusiutuvan energian läpimurto kiihtyi ja hiilivoiman taloudellinen kannattavuus jatkoi laskuaan. Viimeisin esimerkki nähtiin viikko sitten, kun yksi Yhdysvaltojen suurimmista yksityisistä hiilikaivosyrityksistä ja Trumpin tukija, Murray Energy, haki konkurssia.

Sitten vuoden 2010 liki 300 hiilivoimalaa on ilmoitettu suljettavaksi ja Sierra Club arvioikin, että tätä vauhtia hiilivoima poistuu Yhdysvalloista tahdissa, jota ilmastotiede edellyttää – vuoteen 2030 mennessä. Kuluvan vuoden huhtikuussa uusiutuvalla energia nousi jo hiiltä suuremmaksi sähköntuotantomuodoksi.

Eli sum summarum

Trumpin päätös on typerä ja haitallinen, mutta tämä juna ei enää pysähdy. Päinvastoin. Nyt me kiihdytämme sitä entisestään.

Olennaista ja kiireellistä on, että Euroopan Unioni näyttää tietä ja päivittää omat ilmastotavoitteensa linjaan Pariisin sopimuksen kanssa. Ja että me kansalaiset vaadimme ja vahdimme, että näin tapahtuu.

Trump tulee jäämään historiankirjoihin Yhdysvaltojen viimeisenä ”johtajana”, joka ei tajunnut ilmastokriisiä. Häviäjänä.

We Are Unstoppable – Another World Is Possible!

Ilmastolakko Washingtonissa 20.9.2019. Kuvaaja: Tim Aubry / Greenpeace