Ilmastopaneeli IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen, ilmastokriisin vaikutuksiin keskittyvä osa ilmestyy helmikuun lopussa. Raportti kertoo muun muassa ilmastonmuutoksen jo nyt näkyvistä vaikutuksista, riskeistä lämpenemisen kiihtyessä ja siitä, mitä on vielä tehtävissä.
Muistatko “punaisen koodin ihmiskunnalle”? Hälytyskoodin, jonka kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC antoi maailmalle viime elokuussa, raportin muodossa. Sillä maailman johtavat ilmastotutkijat antoivat tuoreimman arvionsa hallituksille siitä, mitä ilmastojärjestelmässämme tapahtuu, kun kuumennamme sitä fossiili- ja muilla päästöillä, ja minne olemme matkalla.
Pian jysähtää taas. IPCC:n kuudennen arviointiraportin seuraava osa, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisille ja muulle planeetan lajistolle sekä mahdollisuuksiamme sopeutua muutoksiin, ilmestyy 28. helmikuuta.
Taas uusi raportti? Miksi?
Emme toki tarvitse uutta raporttia ymmärtääksemme, että olemme jo pulassa. Mutta tarvitsemme päivitetyn arvion siitä, kuinka syvällä suossa jo olemme, miten pahaksi tilanne on äitymässä ja kuinka nopeasti ja mitä on tehtävissä, jotta lämpenemisen aiheuttamiin ongelmiin voidaan varautua ja niitä pienentää. Sikäli kun se on mahdollista.
Ilmastonmuutos ei ole enää tänään sama kuin viisi, kymmenen, saati 32 vuotta sitten, jolloin tiedeyhteisö tarjosi ensimmäiset kattavat arvioinnit maailman poliittisille päättäjille. Ilmastokriisi etenee ja haasteena muuttaa muotoaan, kytkeytyessään myös muihin planetaarisiin ongelmiin kuten luontokatoon.
Edellisen, vuonna 2014 julkaistun IPCC-arvioinnin jälkeen tilanne on jälleen pahentunut monella tapaa. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n mukaan edellistä raportointikautta seuranneista vuosista (2013–2021) jokainen sijoittuu mittaushistorian kymmenen kuumimman vuoden joukkoon. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan olemme nyt virallisesti tuntemattomalla alueella ilmastokriisin kanssa.
Joten nyt on tärkeämpää kuin koskaan koota maailman tiedeyhteisö yhteen ja muodostaa yhtenäinen kuva siitä, mitä on edessä, jotta voimme tehdä oikeita valintoja näinä ratkaisevina vuosina.
Tätä voimme odottaa seuraavalta IPCC-raportilta
Odotamme tulevan raportin vastaavan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
- Kuinka lämpeneminen vaikuttaa jo nyt meihin ja muuhun elämään maapallolla?
- Kuinka ilmastovaikutukset ja -riskit lisääntyvät lämpenemisen kiihtyessä ja kuinka kehityspolkuihin liittyvät valinnat vaikuttavat noihin riskeihin?
- Miten ja missä määrin vaikutuksiin voidaan sopeutua ja riskejä pienentää?
- Missä sopeutuminen ei ole enää mahdollista, vaan seurauksena on tuhoja ja menetyksiä?
- Mikä aiheuttaa erityistä haavoittuvuutta ilmastovaikutuksille ja -riskeille ja kuinka noita haavoittuvuuksia voidaan vähentää ja sietokykyä lisätä?
- Miltä näyttää tilanne rannikkojen yhteisöissä, kaupungeissa ja asutuksissa?
- Mitkä ratkaisut voivat auttaa yhteisöjä varautumaan lämpenemiseen, merenpinnan nousuun ja muihin muutoksiin, joita ei enää voi estää?
- Mikä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rooli ilmaston lämpenemiseen varautuessa?
Entä seuraavaksi?
Helmikuun raportti tulee siis kertomaan paljon, mutta ei vielä sitä, miten päästöt voidaan nollata ja lämpenemistä hillitä. Sitä käsittelee kuudennen arviointiraportin seuraava, kolmas osa, joka julkaistaan huhtikuussa. Lokakuussa sitten yhteenvetoraportti vetää kaikki yhteen kaikki kuudennen arviointikauden osaset.
Nämä raportit ovat elintärkeitä poliittiselle keskustelulle siitä, miten kohdata akuutit kysymykset päästövähennyksistä, sopeutumisesta, menetyksistä ja tuhoista. Raportit pohjustavat ensi marraskuussa Egyptissä järjestettävää COP27-kokousta, jossa valtioiden on määrä päivittää ilmastotavoitteitaan vastaamaan Pariisin sopimuksen mukaista 1,5 asteen lämpenemisrajaa.
Hittielokuva Don’t Look Up muistutti, millaisia haasteita tutkijat kohtaavat yrittäessään viestiä planetaarisista uhkista. Pidetäänpä huoli, että meillä on korvat auki ja vastaanottokyky päällä.
Toimilla on kiire.
