Lauantaina Helsingissä osoitettiin rauhanomaisesti mieltä vahvojen ilmastotoimien puolesta Elokapinan mielenosoituksessa. Poliisi vastasi kansalaistottelemattomuuteen kaasusumutteella, mitä ei Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa pitäisi tapahtua. Tapaus on nyt selvitettävä perinpohjaisesti.
Ilmastoliike on ollut viime viikkoina aktiivinen ympäri Eurooppaa Brysselistä Moskovaan osana Climate Care Uprising -tapahtumia, jotka ajoittuvat merkittävien ilmastopäätösten alle.
Euroopan unioni tekee parhaillaan päätöksiä siitä, tuoko se omat ilmastotavoitteensa linjaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5°C lämpenemisrajan kanssa vai ei.
Saksassa, joka on vuoden loppuun saakka EU:n puheenjohtaja, aktivistit protestoivat hiilikaivoksen laajennusta vastaan Düsseldorfin lähistöllä. Puolassa on ollut 30 mielenosoitusta ilmastontoimien puolesta ja hiilen polttoa vastaan. Keskiviikkona 30. syyskuuta mielenosoittajat olivat EU-maiden ympäristöministereitä vastassa Berliinissä.
EU:lla maailman suurimpana taloutena on sekä erityinen vastuu että erityisen hyvät mahdollisuudet ratkaista ilmastokriisiä. Koronakriisi ja siitä nousemiseen käytettävät elvytysmiljardit antavat mahdollisuuden tehdä myös rakenteellisia muutoksia, jotka tekisivät maailmasta turvallisemman ja oikeudenmukaisemman.
Huomenna tiistaina 6. lokakuuta Euroopan parlamentti äänestää täysistunnossaan EU:n ilmastolaista ja siinä yhteydessä vuoden 2030 päästövähennystavoitteesta. Äänestyksellä on merkitystä koko planeetalle, sillä myös Kiina vahtii nyt tarkkaan, miten vakavasti EU ilmastokriisin ottaa.
Ilmastotieteen valossa EU:n päästöjen tulisi laskea vähintään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, vuoden 1990 vertailutasoon nähden. Parlamentissa vihreä ryhmä ja vasemmistoryhmä ovatkin ajaneet tätä tai vahvempaa minimitavoitetta EU:n ilmastolakiin – samoin kuin parlamentin raportoija, ruotsalainen sosiaalidemokraatti Jytte Guteland.
Vaarana kuitenkin on, että parlamentin kanta jää kauas tästä. Euroopan komissio on esittänyt vain 55 prosentin päästövähennyksiä – ja senkin nettopäästövähennyksinä, jolloin varsinaiset päästövähennykset jäisivät huomattavasti alle 55 prosentin. Tätä bluffia suomalaismepit kritisoivat yli puoluerajojen.
Parlamentin suurin ryhmä EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomusedustajat Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa, haluaisi vuodettujen dokumenttien valossa heikentää kantaa tästäkin, vaatimalla mukaan myös kansainväliset kompensaatiot. Toivoa sopii, etteivät EPP:n suomalaisedustajat äänestä näin heikon tavoitteen puolesta.
Parlamentti äänestää siis omasta kannastaan EU:n ilmastolaiksi täysistunnossaan huomenna tiistaina, viimeistellen äänestyksen torstaina 8.10. Lisää asetelmista voit lukea (ja retwiitata) ilmastovastaavamme twiittiketjusta:
Euroopan parlamentin kanta EU:n ilmastolakiin on tärkeä, mutta ei ratkaise, mikä EU:n 2030 ilmastotavoitteeksi tulee. Siinä painavin sana on jäsenmailla.
Euroopan valtiojohtajat, Suomesta pääministeri Sanna Marin, tapaavat Eurooppa-neuvostossa Brysselissä 15.-16. lokakuuta. Siellä he puolestaan ottavat kantaa komission ilmastosuunnitelmiin ja Euroopan parlamentin tämänviikkoiseen äänestystulokseen. He käsittelevät myös, miten ennätysmäiset koronaelvytysrahat käytetään.
Kiina on vastikään ilmoittanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2060 mennessä. Tämä on käänteentekevä linjaus – JOS se heijastuu käytännön päätöksiin jo lähivuosina. Tästä päättäessään Kiina katsoo tarkkaan, mitä ilmastojohtajana esiintyvä EU linjaa tulevan vuosikymmenen päästövähennystahdista.
Kauniista puheista pitää siis päästä tekoihin. Siksi ympäri Eurooppaa, peräti 26 maassa, osoitetaan näinä päivinä ja viikkoina mieltä. Mielenosoittajat vaativat viherpesun lopettamista ja yhtäaikaisten kriisiemme ratkaisemista.
Vajaa vuosi sitten Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan. Tämän viikon äänestyksissä nähdään, toimiiko parlamentti itse sen mukaisesti.