Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero oli viime viikolla vieraana Ylen politiikkaradiossa, jossa häntä haastateltiin tulevasta omistajaohjauksen periaatepäätöksestä sekä Fortumista.
Lähiaikoina julkaistava omistajaohjauksen linjaus on yksi hallituskauden merkittävimmistä ilmastopoliittisista päätöksistä, sillä omistajaohjauksen kautta vaikutetaan valtaviin määriin päästöjä. Yksin Fortumin päästöt ylittävät Uniper-kauppojen myötä koko Suomen päästöt. Lisäksi omistajaohjauksella vaikutetaan esimerkiksi siihen, mitä valtionyhtiömme Vapo tekee turpeenpolton ja turvekenttien raivauksen suhteen.
1. Paatero kiertelee ja kaartelee omistajaohjauspäätöksen ympärillä – päätöksen pitäisi olla läpihuutojuttu
Politiikkaradion vieraana ollut ministeri Sirpa Paatero kommentoi, että “lähiviikkoina” julkaistavan omistajaohjauksen periaatepäätöksen yksi haasteista on se, että ohjeistuksen pitäisi päteä yli 60 erilaiseen valtionyhtiöön. Tämä on totta, mutta missä on ongelma? Ennen vaaleja kaikki hallituspuolueet vastasivat kyllä ympäristöjärjestöjen esittämään kysymykseen siitä, pitäisikö Suomeen “luoda ilmastokestävä valtion omistajaohjauspolitiikka, joka on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa ja vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa sekä hiilivarastojen ja -nielujen suojelua ja kasvattamista”.
Muistiossamme olemme ehdottaneet esimerkiksi seuraavaa kirjausta omistajaohjaukseen:
“Valtio-omistaja edellyttää, että yritys laatii aikataulutetun, tieteeseen pohjaavan suunnitelman siitä, miten yhtiön liiketoiminta sopeutetaan Pariisin sopimuksen 1,5°C vaatimuksiin ja raportoi edistymisestään vuosittain. Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaisten politiikkatoimien vastustaminen tai hankaloittaminen ei ole hyväksyttyä.”
Lisäksi periaatepäätöksen tulisi linjata, että valtio-omisteisten yritysten hallitusten jäsenten nimityksissä tullaan korostamaan soveltuvuutta ja saavutuksia ilmastotoimissa.
2. Paateron mukaan Uniper-kauppa ja oikeusjuttu ovat epävarmoja – sitä suuremmalla syyllä nyt on aika vaikuttaa
Politiikkaradion haastattelussa puhuttiin myös Fortumin tulevan tytäryhtiön aikeista haastaa Hollanti välimiesoikeuteen, koska maa on säätämässä hiilenpolton kieltävää lakia. Ministeri Paateron mukaan tähän liittyy monia avoimia kysymyksiä, kuten se, että Fortumin Uniper-kauppa ei ole vielä toteutunut, vaan odottaa edelleen hyväksyntää Venäjän ja Yhdysvaltain viranomaisilta.
Venäjä on kuitenkin Fortumin ilmoituksen mukaan jo hyväksynyt uusimman Uniper-kaupan ehdollisesti. Lisäksi Yhdysvaltojen viranomaisten hyväksynnän pitäisi Kauppalehden tietojen mukaan olla läpihuutojuttu, sillä “amerikkalaiset eivät aiemminkaan nähneet Fortumin Uniper-ostossa mitään moitittavaa”. Fortumin Uniper-kauppojen toteutuminen on siis enää lähinnä muodollisuus. Siksi Fortumiin on vaikutettava nyt.
Sirpa Paateron mukaan Uniper ei ole vielä tehnyt päätöstä välimiesoikeudenkäynnistä. Hollantilaismedian mukaan kannetta kuitenkin valmistellaan jo. Mikäli kanteesta ei ole vielä päätöstä olemassa, on entistäkin tärkeämpää, että Fortumiin vaikutetaan nyt. Muuten olemme pian tilanteessa, jossa vuonna 2017 Irti hiilestä- liittouman perustajamaat Suomi ja Hollanti käyvät vuosikausien välimiesoikeudenkäyntiä toisiaan vastaan. Paateron mukaan mitään keskusteluja Fortumin kanssa ei olla vielä aiheesta käyty. Syytä olisi.
3. Paatero ymmärtää Uniperin haasteen taustoja – perusteet ontuvat
Politiikkaradion haastattelussa Paatero tuo esiin ymmärtävänsä ne taustatekijät, joiden perusteella kannetta suunnitellaan. Fortum väittää blogissaan, että haaste on perusteltu, koska: “energiamurros vaatii tulevaisuudessa mittavia investointeja puhtaaseen energiaan ja myös kaasuun. On tärkeää, että tämä siirtymä on reilu myös energiayhtiöille, jotka ovat aikanaan investointinsa tehneet luottaen säätelyn vakauteen.”
Tämä väite on ongelmallinen kolmestakin eri syystä.
Ensinnäkin yksikään energiayhtiö ei voi vakavissaan väittää, etteikö tietoa siitä, että ilmastokriisin ehkäisemiseksi hiilenpolton pitää loppua tiukalla aikataululla olisi ollut jo pitkään olemassa. Lisäksi kuten Suomen perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista viime tammikuussa: “yritykset ja muut elinkeinon harjoittajat eivät voi perustellusti odottaa elinkeinotoimintaansa sääntelevän lainsäädännön pysyvän muuttumattomana”.
Toiseksi, Fortumin mukaan heidän tulisi saada kompensaatiota siksi, että jonkun on rakennettava hiilen korvaava kapasiteetti. Samaan aikaan Fortum puhuu kuitenkin päästökaupan puolesta. Logiikka on outo. Tilanteessa, jossa vahvistunut päästökauppa pakottaisi Fortumin sulkemaan hiilivoimalansa Hollannissa vuoteen 2030 mennessä, korvauksia ei olisi tulossa. Miksi niitä siis pitäisi maksaa tässä tilanteessa?
Kolmanneksi, hollantilaisen tutkivaan journalismiin keskittyvän median, Follow the Moneyn, mukaan Uniper on itse tehnyt huonoja valintoja ja koittaa nyt saada veronmaksajat kustantamaan virheinvestointinsa. Follow the Moneyn mukaan investointipäätös on perustunut muiden muassa väärään käsitykseen siitä, millaiseksi sähkön hinta muodostuu ja harhaluuloon ilmaiseksi saatavista päästöoikeuksista. Kaiken kukkuraksi ilmastonmuutokseen ja energiantuotantoon keskittyvän ajatuspaja Carbon Trackerin mukaan tällä hetkellä jo neljä viidestä EU:n alueella olevasta hiilivoimalasta tuottaa tappiota omistajilleen.
Ilmastonmuutos on Antti Rinteen hallituksen ohjelman ensimmäinen sana. Ilmastotavoitteeltaan se on paras, mitä meillä on koskaan ollut. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi myös omistajaohjauksen suunnan on muututtava.