Valtionyhtiö Finnairille on luvassa huomenna perjantaina lisää tukea valtiolta – eli sinulta ja minulta. Aiemmin valtio-omisteista lentoyhtiötämme on tuettu jo 600 miljoonan valtiontakauksella ja nyt on luvassa 700 miljoonan euron pääomitus.
Valitettavasti näille massiivisille tukiaisille ei tiettävästi ole asetettu mitään ilmastokriisin liittyviä reunaehtoja. Näin ei voi jatkua. Kaiken koronaelvytyksen on tapahduttava niin, että samalla ehkäistään myös ilmastokriisiä ja ekokatastrofia.
Ranskassa hallitus on asettamassa Air Francen suurelle tukipaketille ehdoksi, että lennot kotimaan kohteisiin, joihin pääsee junalla alle kahdessa ja puolessa tunnissa, kielletään. Vastaavaa ja muita toimia tulisi nyt kiireesti pohtia myös Suomessa.
Finnairin tukien asettaminen tiukkoihin ilmastoehtoihin olisi myös linjassa hallituksen huhtikuun alussa julkaiseman uuden omistajaohjauksen periaatepäätöksen kanssa, jonka mukaan “valtio-omisteisten yhtiöiden tulee ottaa huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen”.
Mitä siis pitäisi tehdä?
Lentoliikenne on nauttinut mittavista eduista paitsi kriiseissä myös arjessa – lennot on pantava verolle
Lentoliikennettä on tuettu avokätisesti käytännössä koko ajan. Lentoliikenteessä käytettävästä kerosiinistä ei makseta lainkaan veroja, mikä pitää lentämisen keinotekoisen halpana ja saastuttamaan houkuttelevana. Siksi yhtenä Finnairille annettavan tuen reunaehdoista tuleekin olla se, että lentäminen pannaan vihdoin verolle.
Viime syksynä yli 50 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen lentoverosta. Parhaillaan aloite on eduskunnan käsittelyssä. Lentoverolla on myös laaja tuki. Euroopan Investointipankin uunituoreen selvityksen mukaan suomalaisista peräti 71% suomalaisista tukee lentoveroa. Lentovero onkin suorastaan ilmeinen ja laajaa kannatusta nauttiva reunaehto lentoliikenteen tukemiselle.
Kansallisen lentoveron säätämisen lisäksi Suomen tulisi työskennellä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kerosiininverotuksen edistämiseksi. Lentoalan ylläpitämän myytin mukaan kansainvälinen Chicagon-sopimus estäisi kerosiinin verotuksen kansainvälisillä lennoilla. Tämä on puppua. Kyseessä on polittiinen valinta. Maat voivat sopia keskenään kerosiinin verottamisesta niin halutessaan.
Verovapauden lisäksi suoria tukia – lyhyille lennoille tultava loppu
Ajatuspaja Liberan silloisen sisältöjohtaja Mikko Kiesiläisen laskelmien mukaan jokainen Savonlinnan lentokentän kautta lentänyt matkustaja sai julkista tukea 265 euroa / matka vuonna 2017. Tukisumma koostui Finavian eli valtion lentokenttäyhtiön tuesta maakuntakentille, Liikenneviraston tuesta sekä Savonlinnnan kaupungin suorasta tuesta.
Tuoreempiakin esimerkkejä riittää. Kaikista suurinta julkista tukea nauttii lentoliikenne Poriin. Kaupunki tukee vuosien 2019–2022 aikana lentoliikennettä peräti 11 miljoonalla eurolla. Helsingin Sanomien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että jokainen lentolippu Poriin maksaa kaupunkilaisille 300 euroa. Lappeenrannan lentokentän tukemiseen valtio puolestaan sai viime lokakuussa upotettua 800 000 euroa.
Maan sisäistä lentoliikennettä ja Finnairin kaukolentoja tuetaan siis miljoonakaupalla ilmastokriisin keskellä. Saastuttaja hyötyy, vaikka tarjolla pitäisi olla ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja.
Finnairin pelastuspaketin yhtenä ehtona tulisi olla sellaisten lyhyiden lentojen lopettaminen joiden korvaaminen onnistuu alle kuuden tunnin junayhteydellä tai yöjunalla. Nyt on myös korkea aika ohjata tuet kestävämpiin liikennemuotoihin kuten raideyhteyksien parantamiseen.
Euroopan Investointipankin selvityksen mukaan peräti 59% suomalaisista kannattaa lyhyiden lentojen kieltämistä. Selvityksen mukaan kieltoa kannatetaan ympäri Suomen – jopa poliittiseen keskustaan itsensä identifioineista vastaajista enemmistö kannattaa lyhyiden lentojen lopettamista.
Lentojen korvaamista raideliikenteellä tukee myös tutkimus. Jyväskylän Yliopiston tutkijatohtori Stefan Baumaisterin tutkimuksen mukaan alle 400 kilometrin sisäisistä lennoista ei ole edes ajallista hyötyä verrattuna junamatkustamiseen ja ilmastosyyt puoltavat näiden lentojen lopettamista.
Jatkuvasti yhteiskunnan tuesta riippuvainen lentoliikenne on saatava 1,5 asteen polulle. Oikeudenmukainen verotus ja lyhyiden lentojen lopettaminen olisivat ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.
Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija
PS. Lentoliikenteen lisäksi kaikki koronakriisin takia tehtävät elvytystoimet on tehtävä luonnon ja ihmisten hyvinvointi edellä. Noustaan tästä yhdessä – allekirjoita vetoomus kestävän ja reilun Suomen puolesta!