Mediassa on keskusteltu viime aikoina tiuhaan Fortumin Uniper-kaupasta ja kaupan myötä hiilivoimasta. Fortum on puolustellut hiilivoimaa tukeutuen kolmeen väitteeseen. Nämä väitteet on kuitenkin helppo osoittaa vääriksi.
1. “Uuden hiilivoimala Datteln 4:n myötä käytöstä poistetaan vanhat ja ‘saastuttavammat’ hiilivoimalat”
Fortumin johto on perustellut uuden hiilivoimalan avaamista sillä, että Datteln 4:n myötä suljetaan Uniperin neljä vanhaa ja enemmän saastuttavaa hiilivoimalaa. Väite on kuitenkin harhaanjohtava, kahdestakin eri syystä.
Ensinnäkin, “vähemmän saastuttavasta” hiilivoimasta puhuminen vie tarkoituksellisesti keskustelua aivan väärään suuntaan. On absurdia, että ylipäätään puhumme “vähemmän saastuttavasta hiilivoimasta” vielä 2020-luvulla.
Toiseksi, kun Datteln 4 päätettiin rakentaa, sen oli tarkoitus korvata neljä vanhempaa hiilivoimalaa. Nämä kyseiset hiilivoimalat on kuitenkin ehditty sulkea jo aikoja sitten.
Nyt Fortum väittää, että Datteln 4 korvaisikin Uniperin kaikki muut kivihiilivoimalat Saksassa. Tämäkin väite johtaa harhaan. On totta kai hyvä, että muut kivihiilivoimalat suljetaan vuoteen 2025 mennessä, mutta se ei silti oikeuta uuden hiilivoimalan avaamista. Eikä vanhojen voimaloiden sulkeminen edes kompensoisi Datteln 4:n päästöjä. Kuten Kauppalehdessä kirjoitettiin tammikuun lopussa: “Kompensoiminen on kuitenkin vaikeaa. Uniperin Saksan kivihiilivoimaloiden 2,7 gigawatin kapasiteetista vain noin 589 megawattia on käytössä. Niiden nopea sulkeminen ei kompensoisi Dattelnin päästöjä.”
Datteln 4:llä on kaksi voimassa olevaa 15 vuoden takaista sopimusta, toinen RWE:n kanssa ja toinen Deutsche Bahnin kanssa. Saksalaisen ympäristöjärjestö BUND:in mukaan nämä sopimukset vastaavat yhteensä jopa 863 megawattia. Näiden sopimusten vuoksi Datteln 4 siis pyörisi enemmän ja pidempään kuin muut Uniperin kivihiilivoimalat Saksassa.
Datteln 4:n sopimuksista johtuvan suuren käyttöasteen on vahvistanut myös Kauppalehden tavoittama Uniperin entisen emoyhtiö E-Onin neuvonantajiin kuulunut energia-asiantuntija.
Fortumin esittämät väitteet siitä, että Datteln 4:n avaaminen vähentäisi päästöjä, ovat siis höpöhöpöä, kuten Talouselämä uutisoi. Myös Saksan ympäristöministeriö on vahvistanut, että Datteln 4:n avaaminen aiheuttaa lisäpäästöjä. Hiljattain julkaistiin myös The German Institute for Economic Researchin raportti, jonka mukaan Datteln 4 aiheuttaa yli 40 MT:n lisäpäästöt elinkaarensa aikana, kun tilannetta verrataan alkuperäiseen Saksan hiilikomission ehdottamaan suunnitelmaan hiilen alasajosta.
2. “Datteln 4 -hiilivoimala on pakko käynnistää koska muuten saksalaisilta loppuu sähkö”
Toinen väite, jota Fortumin johdon taholta toistellaan, on uhkakuva Saksasta joka pimenee suuren sähkökatkoksen myötä. Saksan talous-ja teknologiaministeriö on kuitenkin toista mieltä. Heidän mukaansa sähkön toimitusvarmuus pysyy erittäin korkealla tasolla, vaikka hiilestä luovutaan.
Fortumista maalaillaan saksalaisten pelastajaa, vaikka todellisuudessa uutta hiilivoimalaa vastustetaan Saksassa ankarasti. Saksan hiililakia valmistellut hiilikomissio ei kannattanut Datteln 4:n avaamista. Nyt uutta hiilivoimalaa eivät halua kansalaiset eivätkä edes voimalan asiakkaat.
Kansalaiset vastustavat voimalaa. Viime viikolla julkaistun kyselyn mukaan jopa 68 prosenttia saksalaisista vastustaa voimalan avaamista. Datteln 4 -voimalaa on vastustettu myös oikeusteitse jo vuosien ajan. Tälläkin hetkellä ympäristöjärjestö Bundilla on menossa oikeusjuttu Datteln 4 -voimalaa vastaan. Fortum joutuu siis puolustamaan uutta hiilivoimaa jopa oikeudessa. Tähän mennessä ympäristöjärjestöt ovat voittaneet kaikki oikeusjutut Datteln 4:ää vastaan.
Asiakkaat vastustavat voimalaa. Datteln 4:n asiakkaat, eli energiayhtiö RWE ja Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn, ovat yrittäneet päästä sopimuksistaan eroon jopa oikeusteitse. Asiakkaat ostaisivat mieluummin edullisempaa uusiutuvaa energiaa. Varsinkin kun julkinen paine heitä kohtaan kiihtyy.
Uudet omistajat, eli suomalaiset, ovat sitoutuneet sulkemaan hiilivoimalat tämän vuosikymmenen aikana. Pariisin sopimuksen tavoitteiden valossa kaikki hiilivoimalat pitää Euroopassa sulkea 2020-luvun aikana, eikä uusia avata. Myös Suomi yhtenä Powering Past Coal Alliancen perustajista on sitoutunut tähän aikatauluun sekä siihen, että uusia hiilivoimaloita ei enää avata.
Ainoa syy Datteln 4:n pyörittämiselle onkin raha. RWE:n ja Deutsche Bahnin sopimukset on solmittu vuosina 2005–2007. Kuten Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark totesi Talouselämän haastattelussa perjantaina 14. helmikuuta, sopimukset tehtiin silloisin hinnoin ja ne olivat tuolloin noin “15 euroa per megawattitunti korkeammalla kuin nyt”.
On tietysti ymmärrettävää, että Fortum haluaa myydä hiilivoimaa tällä hinnalla. Samalla on ymmärrettävää, että asiakkaat haluavat kalliista sopimuksista, lähes kymmenen vuotta aikataulusta jäljessä olevan voimalan kanssa solmituista, sopimuksista eroon. Olennaisinta on kuitenkin se, ettei Datteln 4:n avaamiselle jää muita perusteluja kuin rahan takominen ilmaston kustannuksella.
3. “Ympäristöjärjestöjen ei pitäisi hyökätä yksittäisten voimaloiden tai tehtaiden kimppuun”
Meidän mielestämme olisi päinvastoin todella erikoista, mikäli uuden hiilivoimalan avaaminen 2020-luvulla ei herättäisi kritiikkiä. Täytyy lisäksi muistaa, että yksi hiilivoimala on vaikutuksiltaan omaa kokoaan suurempi. Jokainen uusi eurooppalainen hiilivoimala on nimittäin omien päästöjensä lisäksi erittäin huono viesti maailmalle. Jos Saksa yhtenä Euroopan rikkaimpina valtioina avaa uuden hiilivoimalan, ja Suomi on mukana omistuksiensa kautta, se lähettää aivan vääränlaisen viestin niin Puolan, Kiinan kuin Intiankin suuntaan. Aalto-yliopiston professori ja Ilmastopaneelin jäsen Peter Lund kuvailee voimalan avaamista “skandaaliksi”, nimenomaan sen lähettämän esimerkin myötä.
Me vaadimme, että Fortum alkaa toimia brändinsä mukaisesti, eli “puhtaamman maailman” puolesta, ja sulkee hiilivoimalansa vuoteen 2030 mennessä. Vaadimme myös, että Fortum sopeuttaa liiketoimintansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi.
Fortum voi olla sanojensa mittainen – nyt on tehtävä valinta.
Jo yli 2700 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksemme, jossa Fortumia vaaditaan sulkemaan hiilivoimalansa vuoteen 2030 mennessä. Lähetä oma palautteesi Fortumin johdolle: http://act.gp/fortum
Kuva: Lucas Wahl / Greenpeace